Nuohooja opastaa paloturvallisuusasioissa

Nuohooja

Vuoden 2019 alussa voimaan astunut nuohousuudistus johti piirinuohousjärjestelmän loppumiseen, eli pelastuslaitosten velvoite alueensa nuohouspalvelujen järjestämisestä poistui. Nyt Suomessa on nuohouspalveluiden vapaa tarjonta, joskin edelleen vain nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut henkilö saa tarjota nuohouspalveluja.

– Vastuu tulisijojen ja savuhormien säännöllisestä nuohouksesta siirtyi tyystin kiinteistönomistajille itselleen. Vakiasunnoissa tulisijat ja savuhormit täytyy nuohota vuoden, vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden, välein, muistuttaa pitkän uran nuohoojana tehnyt Juri Lehtinen.

Ennaltaehkäisevää palotorjuntaa

Lehtinen alkoi opiskella nuohoojaksi oppisopimuksella jo 80-luvun alussa, ja nuohoojan ammattitutkinnon hän suoritti 2000-luvun vaihteessa.

Ennen oman yrityksen perustamista Lehtinen työskenteli Pirkanmaan aluepelastuslaitoksella, jonka velvoitteena olivat myös oman alueen nuohoukset. Nuohous laskettiin pelastuslaitoksella palonehkäisytoimeksi, eli sen katsottiin olevan osa ennaltaehkäisevää palotorjuntaa.

– Varsinaista palomiestyötähän nuohous ei ole ikinä ollut, mutta nuohoojan ammattiin kuuluu olennaisena osana myös ihmisten perehdyttäminen paloturvallisuusasioihin ja opastaminen oikeanlaiseen tulisijojen käyttöön, Lehtinen kertoo.

Vapaapalokuntaharrastuksensa kautta yrittäjä on silti päässyt myös osallistumaan varsinaisiin sammutustöihin, eli jossain nuohoojan sisällä asuu ainakin pieni palomies.

Hormeja tukkivat naakanpesät ovat tuttuja juttuja nuohoojille.

Asiantuntevaa tekemistä ja opastusta

Oman toiminimen Lehtinen laittoi pystyyn vuonna 2002. Hänen työnsä pitää sisällään varsinaisen nuohouksen lisäksi tulisijojen ja savuhormien kuntotarkistuksia, ilmastointikanavien puhdistuksia ja valvontaa sekä savupiippujen sisäputkituksia ja muita korjauksia.

Suurimpana velvollisuutenaan Lehtinen näkee kuitenkin jo mainitsemansa ammattitaitoisen opastuksen tulisijojen paloturvallisuuteen ja käyttöön liittyen.

– Vaikka tulisijoja käyttävät asiakkaat ovatkin hyvin valveutuneita, on ammattimiehen suusta kuultu paloturvallisuusoppi kerta toisensa jälkeen tärkeää ja tervetullutta, Lehtinen sanoo.

Tulisijojen määrät lisääntyneet

Öljylämmitykset ovat vähentyneet etenkin laitoksissa ja kerrostaloissa niiden siirtyessä enemmän kaukolämpöön. Yksityiskodeissa tehdään edelleen paljon öljylämmityskalustoon liittyviä huoltotöitä.   Puutulisijat ovat kuitenkin lisääntyneet niin kodeissa kuin vapaa-ajan asunnoissakin.

– Sähkön hinnat vaikuttavat varmasti paljon taloudellisesti ajatteleviin kuluttajiin ja heidän lämmitysvalintoihinsa, Lehtinen miettii.

Nuohooja on asiakaspalvelija

Nuohousta ei kenties aivan ensi ajattelemalta mieltäisi asiakaspalveluammatiksi, vaikka se onkin sitä mitä suuremmissa määrin. Korvaus tehdystä työstä tulee suoraan asiakkaiden pussista, minkä vuoksi nuohoojalta vaaditaan ehdotonta palvelualttiutta ja asiakasmyönteisyyttä.

– Nuohoojan ammatti on monessa tapauksessa mukautumista monenlaisiin tilanteisiin. Nuohoojan käynti on isäntäväelle usein hyvä syy juoda pullakahvit, eikä kutsusta sovi kieltäytyä. Välillä asiakkaiden luona tulee istuttua tovin aikaa, vaikka itse työ ei olisi vaatinut aikaa kuin kymmenen minuuttia, Lehtinen nauraa.

Lehtinen kertoo myös ajautuneensa eräällä nuohouskeikallaan vaihtamaan lamppua ja kantamaan puita.

– Tämä on joustava palveluammatti. Tottakai autamme muissakin askareissa, jos avuntarvetta ilmenee, yrittäjä sanoo.

Nuohoojille kova tarve

Nuohoojia ei valmistu entiseen malliin, ja nykyinenkin nuohoojakanta eläköitynee lähivuosina. Tulevaisuudessa saattaa siksi olla pula nuohoojista.

– Nuohoojan ammattitutkinto suoritetaan yleensä oppisopimuskoulutuksella ja siihen sisältyvinä näyttötöinä. Nuohoojien ei Suomessa tarvitse tänä päivänä kärsiä työttömyydestä, vaan töitä on liiaksikin asti, Lehtinen vinkkaa.

Ammattitaito kertyy töitä tekemällä

Muiden käsityöammattien tavoin nuohoojakin kartuttaa ammattitaitoansa koulun sijaan parhaiten töissä.

Lehtinen mainitsee omaksi vahvuudekseen juuri vuosien kokemuksen ja siitä syntyneen ammattitaidon nuohousalalla. Myös paikallisuus on valttia: ihmiset haluavat ostaa palvelunsa usein tutulta nuohoojalta, johon on helppo ottaa tarpeen vaatiessa yhteyttä.

– Paikallisella yrittäjällä on myös paine kantaa vastuu omista tekemisistään, koska naama ja nimi ovat kaupunkilaisille tutut. Hyvää työtä tekemällä syntyy asiakkaan ja yrittäjän välinen luottamus, Lehtinen kertoo.

Tmi Juri Lehtinen
P. 0400 713 922
kangasalla.fi/juri-lehtinen
juri.lehtinen@kolumbus.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *